Veden matka pisarasta hanaan
29.05.2018 | Vieraileva kirjoittaja
Mistä vesi tulee ja minne se menee? Lyhyesti vastattuna: järvestä tulee ja järveen menee. Välissä tapahtuu kuitenkin monia asioita, joita pyrin hieman avaamaan tässä kirjoituksessa.
Kuopiolainen talousvesi on hyvin pitkälti luonnollisten pohjavesiprosessien synnyttämää. Tärkein vedenkäsittelyprosessi on tekopohjaveden muodostaminen. Tekopohjavettä tehdään rantaimeytyksellä, jossa järvivesi suotautuu maaperän läpi kaivoille. Vesi tulee kahdelta vedenottamolta Jänneniemestä ja Hietasalosta.
Suomalainen järvivesi on puhdasta
Rantaimeytyksessä maaperä poistaa vedessä olevaa humusta ja mikrobeja tehokkaasti. Prosessi on hyvin samankaltainen kuin luonnollisen pohjaveden synnyssäkin. Suomalainen järvivesi on varsin puhdasta, eikä meillä ole ongelmia esimerkiksi raskasmetallien tai torjunta-aineiden kanssa. Monissa maissa, joissa käsitellään esimerkiksi jokivettä, on käsittely haastavampaa esimerkiksi juuri torjunta-aineiden takia.
Veden puhdistuminen maaperässä on monilta osin mikrobiologinen prosessi, joka kuluttaa happea. Hapeton vesi puolestaan liuottaa maaperästä rautaa ja mangaania, jotka on poistettava vesilaitoksen käsittelyissä. Jänneniemen vesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on biologinen, eli siellä ei tarvita mitään kemikaaleja raudan ja mangaanin poistamiseksi. Jänneniemen vettä voisikin kutsua jopa luomuvedeksi. Suurin osa Kuopion talousvedestä tulee Jänneniemestä. Hietasalon vesi käsitellään kemiallisesti Itkonniemen vesilaitoksella ennen kuin se sekoitetaan Jänneniemestä johdettuun veteen ja edelleen kulutukseen.
Vedessä kalkkia, miksi?
Jänneniemen maaperä sisältää kalkkia, joten veden kalkkipitoisuus, eli kovuus, kasvaa rantaimeytymisen aikana. Kalkki onkin yksi eniten kysymyksiä aiheuttanut asia Kuopion talousvedessä. Kalkilla kun on taipumus jättää jäämiä vesikalusteisiin ja astioihin. Olemme tottuneet Suomessa hyvin pehmeisiin eli vähän kalkkia sisältäviin vesiin. Maailmalla kalkkia esiintyy usein huomattavasti suurempina pitoisuuksina.
Kalkki on vesilaitoksella kaksijakoinen asia. Se helpottaa vedenkäsittelyä ja suojaa vesijohtoverkostoa korroosiolta, mutta aiheuttaa myös huolta kuluttajille. Terveyshaittaa kalkista ei ole, vaan päinvastoin, kalkki (mukana on vähän magnesiumiakin) on terveydelle hyödyllistä. Kalkin poistaminen puolestaan lisäisi kustannuksia eikä kalkin vaihtaminen ioninvaihdolla natriumiin olisi terveydenkään kannalta perusteltua. Osa kalkista poistuu laimenemalla, kun Jänneniemen vesi sekoitetaan vesilaitoksella Hietasalon puhdistettuun veteen.
Kalkin suurin haitta onkin lähinnä esteettinen. Kalkki ei ole haihtuva yhdiste, jonka vuoksi jatkuvasti veden kanssa kosketuksissa olevat pinnat alkavat pikkuhiljaa kerätä vaaleita kalkkitahroja. Vesi haihtuu, kalkki jää. Tämän voi luonnollisesti estää kuivaamalla pinnat käytön jälkeen esim. keittiössä ja kylpyhuoneessa. Kokonaan tahrojen muodostumista ei tietenkään voi estää. Kalkkitahrojen poisto onnistuu helpoiten käyttämällä happamia pesuaineita (useimmat pesuaineet ovat emäksisiä). Yksi hyvä keino on käyttää esimerkiksi etikkaan kostutettua talouspaperia ja antaa sen vaikuttaa noin 30-60 minuuttia ennen pyyhkimistä.
Satoja kilometrejä vesijohtoverkostoa
Kuopiossa on vesijohtoverkostoa useita satoja kilometrejä. Veden matka asiakkaan hanaan voi kestää jopa muutamia päiviä. Vedestä saostuu vuosien ja vuosikymmenten mittaan pieniä määriä rautaa, mangaania ja muita yhdisteitä verkoston sisäpinnoille. Joskus matkalla voi sattua paineiskuja tai muita häiriöitä virtauksessa, jolloin nämä saostumat lähtevät liikkeelle ja värjäävät vettä. Häiriöt ovat onneksi lyhytaikaisia ja niitä voidaan vähentää vesilaitoksen suorittamilla verkoston huuhteluilla. Veden mikrobiologinen laatu turvataan lisäämällä veteen pieni määrä klooria. Veden laatutietoja voi seurata Kuopion Veden verkkosivuilla.
Kriittinen vaihe vedenlaadulle tulee siinä vaiheessa, kun vesi saapuu kiinteistön omiin putkiin. Niissä vesi seisoo suurimman osan ajasta. Samalle vesi myös lämpenee. Veden seisominen ja lämpeneminen putkistossa voivat aiheuttaa veteen vierasta makua. Tämäkin on onneksi helposti korjattavissa. Vettä kannattaa juoksuttaa ennen sen juomista sen verran reilusti, että se viilenee kunnolla. Normaalisti pitäisi päästä alle 10 °C lämpötilaan. Isoissa kerrostaloissa vettä voi varsinkin aamuisin joutua juoksuttamaan jopa minuutteja. Pienemmissä taloissa riittää vähempikin.
Usein kysytään, että kuinka kauan tämä koko prosessi kestää. Ylivoimaisesti hitain vaihe on rantaimeytys, eli heti ensimmäinen vaihe. Siinä menee aikaa Jänneniemessä pari kuukautta ja Hietasalossa pari viikkoa. Vesilaitoksen läpi vesi menee muutamassa tunnissa ja verkostossa viipymä vaihtelee riippuen etäisyydestä muutamista tunneista muutamiin päiviin.
Kuluttajan hanasta vesi johdetaan viemäriä pitkin jätevedenpuhdistamolle ja takaisin järveen, mutta se onkin sitten jo toinen tarina.
Vuosi 2018 on Niiralan Kulman Energinen teemavuosi. Energiavuoden toisen teeman, vesiteeman, aikana kiinnitämme erityistä huomiota veden käyttöön! Vedenkäytön alentamisella kiinteistöissä vähennetään kustannuksia ja säästetään ympäristöä.
Lue lisää energiavuoden tapahtumista ja asukkaille järjestetystä Nikun Suurin Pudottaja -vesikisasta.
