Veden matka pytystä puhdistamolle
21.08.2018 | Vieraileva kirjoittaja
”Toimii kuin junan vessa”-on vanha sanonta mutta siinä on edelleen vinha perä. Vesihuolto on niin talossa kuin junassakin meille nykyihmisille se välttämättömyyspalvelu, jonka olemassaoloa ei juurikaan huomaa. Vesi tulee hanasta ja jonnekin se ”tavara” sieltä pytystä myös häviää. Asiaa ei varsinaisesti tarvitse ajatella.
Pytyn äärellä tehtävät ratkaisut vaikuttavat kuitenkin suuresti jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävien jätevesien käsittelytarpeisiin ja kustannuksiin. Kaikki vesihuollon kustannukset katetaan asiakkailta veloitetuilla vesi- ja jätevesimaksuilla. Niiden suuruuteen voi jokainen osaltaan vaikuttaa omalla toiminnallaan.
Puhdistusprosessit pitävät sisällään paljon tekniikkaa
Lehtoniemen puhdistamon jälkiselkeytysaltailla vesi on jo kirkasta. Täältä vesi jatkaa vielä matkaansa jälkikäsittely-yksikköön ennen vesistöön johtamista.
Kaikki Kuopion kaupunkialueen jätevedet, noin 20 miljoonaa litraa joka päivä, käsitellään Lehtoniemen puhdistamolla. Maaseututaajamissa on lisäksi omia pienempiä puhdistamoita.
Puhdistusprosessit pitävät sisällään jäteveden mekaanista esikäsittelyä, biologista ja kemiallista käsittelyä sekä lietteen käsittelyä. Roskat jäävät esikäsittelyssä välpille ja hiekanerotukseen ja päätyvät kaatopaikalle. Vesiaines jatkaa matkaansa altaille vesiprosessiin.
Biologisella mikrobitoiminnalla ja sopivilla kemikaalilisillä jätevedestä poistetaan orgaanista ainesta, typpeä ja fosforia niin, että puhdistamon purkuputken suulla vesi on taas puhdasta ja palautettavissa takaisin luonnon kiertokulkuun. Prosessin aikana puhdistuskemikaalien avulla saostuva liete siirretään erikseen käsiteltäväksi. Lietteen käsittelyn oheistuotteena muodostuu biokaasua, joka käytetään puhdistamolla. Biokaasuenergialla tuotetaan kokonaan puhdistamon tarvitsema lämpöenergia ja n. 70 % prosessien tarvitsemasta sähköenergiasta. Prosessista jäävä loppuliete toimitetaan Gasumin biokaasulaitokselle, jossa lietteestä tiristellään loputkin energiat ja ravinteet hyötykäyttöön.
Ennen kuin jatkat lukemista, hyppää virtuaalikopterin kyytiin ja käy kurkkaamassa yläilmoista Saaristokaupungin Helmeä, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamoa. Tänne ne kaupunkialueen kuopiolaisten ”lirraakset ja lorraakset” päätyvät käsiteltäväksi:
https://www.youtube.com/watch?v=8fTWl3YXpkI
Jäteveden laatu vaikuttaa puhdistustarpeeseen ja -tulokseen
Jäteveden puhdistamisen vähimmäistason määrittää puhdistamokohtainen ympäristölupa. Se asettaa purkuvesistön tilaan peilaten viime kädessä ne raamit, joiden mukaan puhdistusprosessit mitoitetaan. Puhdistamolle tulevan jäteveden määrä ja laatu määrittelevät prosessille tarvittavat pinta-alat ja sen, kuinka paljon puhdistamiseen tarvitaan energiaa ja kemikaaleja.
Vesistön näkövinkkelistä jätevedenpuhdistamot ovat kulkeutumisväyliä yhdyskuntien tuottamille jätevesille. Käsittelyn aikana puhdistamolle tulevan jäteveden kuormituksesta saatiin vuonna 2017 pois keskimäärin 99 % orgaanista ainesta, 99 % fosforia ja 46 % kokonaistyppeä. Kallaveden minimiravinne on fosfori. Vuosina 2013-2015 täysin saneeratulla Lehtoniemen puhdistamolla on panostettu erityisesti fosforin poistoon rakentamalla erillinen jälkikäsittely-yksikkö ja myös ammoniumtyppeä poistetaan prosessissa nyt ympärivuotisesti. Kallaveden kokonaiskuormituksesta Lehtoniemen puhdistamon osuus on fosforin osalta vain 0,5 % ja typen osalta 9 %.
Mäkisessä maastossa tarvitaan välillä pumppausta
Matka pytystä puhdistamolle on varsin monisäikeinen kokonaisuus. Jätevesi kulkee puhdistamolle jätevesiviemäreissä. Matka taittuu painovoimaisesti viettoviemäreissä aina, kun se on mahdollista, mutta Kuopion mäkisessä maastossa jäteveden vauhti välillä hidastuu ja silloin tarvitaan pumppausta antamaan lisävauhtia matkantekoon.
Maan uumenissa on piilossa varsin mittava verkostokokonaisuus. Sen laajuutta konkretisoi ajatus, että jos kaikki Kuopion jätevesiviemärit vedettäisiin suoraksi, oltaisiin etelän suunnassa pitkälti jo Baltian maiden puolella. Kun tähän lisätään vielä vesijohdot, oltaisiin yli tuplasti pidemmällä. Näissä putkipituuksissa riittää kunnossapidettävää. Verkostopituus kasvaa koko ajan sitä mukaa, kun Kuopio laajenee. Uudisrakentamisen lisäksi myös aiemmin rakennettua verkostoa uusitaan vuosittain.
Joskus vesihuolto näkyy myös katukuvassa. Torin Kirjastokadun kulmille asennettiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi uniikkeja vain Kuopiosta löytyviä viemärikansia. Siellä liikkuessaan kannattaa kääntää katse joskus varpaisiin. Viemärikaivot kansineen ovat kunnossapidon kannalta välttämätön jätevesiviemäriverkoston osa ja yleensä se ainoa, mikä viemäriverkostosta katukuvassa näkyy. Myös Savilahden pumppaamon ulkoseinät saivat uuden ilmeen vuoden 2017 Lainit -katutaidefestivaalin aikana. Yhteistyö Katutaideyhdistyksen kanssa jatkuu tänäkin vuonna. Kohteesta kerromme myöhemmin lisää Kuopion Veden verkkosivuilla.
Kesävarpaita Puijonkadun ja Kauppakadun risteyksessä.
Tunnethan pyttyetiketin?
Sillä, vedätkö pytystä alas vain ”sitä itseään ja vessapaperia”, vai hävitätkö pyttyyn jotain muutakin, on väliä. Äkkisiltään voisi ajatella, että tämä on itsestäänselvyys, jota ei ääneen tarvitse edes sanoa: ei kai nyt kukaan pidä pyttyään roskiksena?
Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon vanhan porrasvälpän ”aarteet” ja säännöllisesti verkoston varrella toistuvat viemäritukosten selvitystarpeet kuitenkin todistavat, että pyttyjen kautta jätevesiviemäriin ja edelleen puhdistamolle on päätynyt paljon muutakin kuin sinne kuuluvaa. Osa vahingossa, osa ajattelemattomuutta.
Lehtoniemen puhdistamon vanhalta porrasvälpältä pelastettuja viemärikonnia.
Esineiden lisäksi ongelmia viemäreissä ja puhdistamolla aiheuttavat mm. rasva, kelluvat jätteet, vaaralliset aineet ja lääkkeet. Viemärin ja puhdistamon vinkkelistä viemäriin kuuluvat vain tiski- ja pesuvesi, vessapaperi sekä vessahädän lopputuote. Kaikki muut ovat viemärissä konnia, jotka voivat aiheuttaa ikäviä ja kalliita tukoksia jo matkallaan puhdistamolle tai puhdistamolla turhia kustannuksia lisääntyneenä käsittelytarpeena. Kun viemärissä on tukos, jätevesi tulvii sinne, minne se ei kuulu: omaan tai jonkun muun kotiin tai ympäristöön. Sotku ei ole mukavaa selvitettävää kenellekään.
Viemäri ei pidä salaisuuksista. Linkistä avautuvan videon ”Pekkarinen” tietää tämän ja tuntee pyttyetiketin. Tunnethan sinäkin? Vaikka vastauksesi olisi kyllä, voi pieni kertaus olla silti paikallaan.
Hyvästä asiasta kannattaa kertoa myös muille. Kuuntele ja lataa puhelimeesi pyttyasiaan herättelevä soittoääni, joka ei varmasti jää huomiotta:
Nautitaan kesän viimeisestä lämmöstä ja siitä, että Kuopiossa uimarannat ovat vielä elokuussakin uintikelpoiset ja –lämpöiset. Näin ei ole aina ollut lämmön eikä kelpoisuudenkaan puolesta.
Hyväntuulista loppukesää!
Ps. Kollegani Markku Lehtola kirjoitti toukokuussa Niiralan Kulman blogiin kirjoituksen veden matkasta pisarasta hanaan. Jos teksti jäi lukematta, löydät sen tästä >>.
Vesiteema on Niiralan Kulman Energisen teemavuoden toinen teema. Vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota energian ja veden käytön kohtuullistamiseen sekä kierrätyksen tehostamiseen.
